Sak:n uusi puheenjohtaja Lauri Lyly ennätti jo pikaisesti valintansa jälkeen ilmoittaa, että Sak ei tule hyväksymään palkanalennuksia ja pitää muutenkin jo tapahtuneita irtisanomisia ylilyönteinä.
Suomi on erittäin vientiriippuvainen maa, mikä tarkoittaa sitä, että jos vienti ei vedä niin työn tarve vähenee väkisinkin. Vaihtoehtoja palkanalennuksille ja irtisanomisillekin toki löytyy - yrityksemme voivat ottaa niin paljon takkiin, että toiminta on kokonaan lopetettava. Tätäkö Sak todella toivoo?
Jos kysymme keneltä tahansa nyt irtisanotulta, että palaisiko hän töihin pari sataa pienemmällä palkalla, niin moni lähtisi varmasti takaisin töihin. Asuntolainaa vaan kun on helpompaa maksaa vaikka 90-prosenttisella palkalla. Tilapäiset palkanalennukset ovat se ratkaisu, jota kansakuntamme nyt tarvitsee, edellyttäen, että niistä voidaan työpaikoilla sopia. Ne hyödyttäisivät niin palkansaajia kuin yrityksiäkin ja täten koko Suomea.
Sak:lle tämä loistoratkaisu ei kuitenkaan käy. Suurena ja "mahtavana" sen on vaikea nöyrtyä. Tuntuukin siltä, että työntekijän asemaakin tärkeämpää Sak:lle on se on oma asema yhteiskunnassa, vai miksi veronvähennettyjä jäsenmaksuja virtaa poliittisille puolueille tai oikeastaan vain osalle niistä?
Madridissa
1 päivä sitten
4 kommenttia:
Jeah, olen myös kuullut että Suomen vientivaltti näin laman aikaan on just halpa työvoima! Siihen kannattaa satsata, kohta jää Kiina kakkoseksi
Palkanalennukset pienentävät suoraan myös kansantaloutta.
Tomppa, älä ruoki lamaa! ;)
Anapena, miten palkanalennukset vähentävät reaali BKT:ta? Nettokansantuotehan tässä on kokoajan vähentymässä, ja vain alentamalla palkkoja romahdus ei ole niin syvä.
Koko romahdushan johtuu vain siitä, ettei markkinat määrää korkoja (eli samoin kun juuston hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, niin korkoihin keskuspankit vaikuttaa lisäämällä tarjontaa, jolloin korko menee luonnottoman alas. Ja "liian alhaiset korot" ovat syypäänä väärin allokoituihin resurseihin. Eli siis korolla leikkiminen johtaa siihen, ettei tuotanto vastaa kysyntää (koska korot muuttavat aikapreferenssejä, ihmiset ovat liiaksi tulevaisuus-orientoituneita, ostavat taloja jne) ja lama vain on resurssien uudelleen siirtämistä kysyttyjen hyödykkeiden tuottamiseen.
Eli lama on hyvä asia, mutta jos palkat ei jousta alaspäin, niin nettokansantuotteemme romahtaa ja työttömyys kasvaa epäilemättä noin 30 prosenttiin.
Palkkatason määrittely ei ole mikään v***n hallinnollinen päätös. Se on markkina-arvon määrittely.
Organisaatio (kuten SAK) suojelee aina itseään ja vain itseään. Se toimii työnantajana yhtä huonosti kuin muut organisaatio (esimerkiksi yritykset) mutta sillä vain ei ole omistajaa joka voisi määritellä sen agendan. Vain hallitus, joka itse itseään kontrolloiden, määrittää sopivat tavoitteet ja toiminnat itselleen.
Hallinnollinen palkkojen alennus (=sisäinen devalvaatio) lykkäisi sitä rakennemuutosta joka on väistämättä tulossa. Se lykkääminen johtaa ylipäänsä esimerkiksi matalampaan elintasoon eli ei voida maksaa eläkkeitä tms.
Valtion ja muun julkisen sektorin pitäis ryhtyä käymään YT neuvoteluja jossa määriteltäisiin tehtävä tehtävältä mitä kunkin organisaation oikeasti pitäisi tehdä. Luonnollisesti kuuntelematta itse organisaation mielipidettä.
Lähetä kommentti