Katsoin tänä aamuna uusinnan eilisestä A-studiosta, joka oli hyvä esimerkki suomalaisesta keskinkertaisesta kantaaottavasta journalismista. Se ei ollut kriittistä journalismia, sillä se ei antanut muille näkemyksille suunvuoroa. Eikä sitä olisi mitenkään voinut pitää tutkivana journalisminakaan, koska melkein kaikki haastatellut "asiantuntijat", olivat raakaa laitavasemmistoa vihreissä laseissaan. Ohjelman aiheet riensivät aina Fortumista uuteen yliopistolakiin.
Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma loistaa "terävyydellään" todetessaan yritysjohtajista, että: "Nää on kuin narkkareita". Hän myös vertaa johtajia apinalaumaan ja totetaa, että: "angloamerikkalainen kapitalistisen suuntauksen aika on ohi". Hetken googlailun jälkeen ei ole kovinkaan epäselvää, mihin suuntaan Kuisman sydän tykyttää.
Yliopistolain tiimoilta ohjelmassa haastateltiin mm. Emilia Palosta, Oskari Rantalaa ja Aino Sallista. Emilia Palonen on Ydin - lehden päätoimittaja ja Oskari Rantala on jyväskyläläinen vasemmistopoliitikko. Aino Sallinen, joka toimii Jyväskylän yliopiston rehtorina, vaikuttaa neutraalimmalta tai ainakaan hänestä ei ole helposti puoluekytköksiä löydettävissä. Sallinen oli keskustelussa ainoa, joka suhtautui asiaan neutraalisti ja painotti teesinsä faktoihin. Jos kerran vastakkainasettelua haetaan, olisi kohteliasta ottaa molemmille puolille yhtä kaukana keskustasta olevia debatoijia. Vai edustaako stalinismi Yle:lle kultaista keskitietä?
Onko puolueellisuudella kuitenkaan väliä? Tässä asiassa on, koska ohjelma oli tuotettu siten, että katsojan sympatiat jäivät selkeästi tietylle puolelle. Eli ohjelman tarkoitus oli vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin. Julkisin varoin ylläpidetyn palvelun pitäisi kuitenkin olla tasapuolista kaikille.
Ottaen huomioon, että Yle on valtiollinen kanava, jonkinlainen puolueettomuus voisi olla edes tavoitteellista. Nykyisellä toiminnallaan Yle ajaa itsensä paitsioon. "Minähän en tällaisesta tarjonnasta maksa, koska en sellaista katso", ajattelu alkaa yleistyä ja Yle:n loppu alkaa toivottavasti häämöttää.
Tällä hetkellä Ylen:n rooli on epäselvä ja tuntuukin, että sen tärkein tehtävä on tarjota jääkiekkomaajoukkueen pelit ilman mainoskatkoja sekä tarjota uutisia ja ajankohtaisohjelmia, joiden puolueettomuuteen ei näköjään voi luottaa.
Madridissa
1 päivä sitten
12 kommenttia:
Täyttä asiaa!
Tervehdys, ja kiitokset julkisuudesta. En tiedä, kvalifioiko paikka JKL:n nuorisolautakunnassa, JYYn edustajistossa ja Vasopin hallituksessa minut vielä "vasemmistopoliitikoksi", mutta hienoltahan se kuulostaa.
Olen luonnollisesti kanssasi täysin päinvastaista mieltä siitä, että voiko Aino Sallista pitää missään määrin "neutraalina" tässä kiistassa. Hänhän on lain kiivas kannattaja siinä missä muut haastatellut olivat vastustajia.
Yliopistolain kritisointi ei ole mitenkään vasemmiston yksinoikeus, vaan muutoksia siihen ovat vaatineet niin yliopistojen henkilöstöjärjestöt (tieteentekijöiden liitto, professoriliitto) kuin opiskelijajärjestötkin.
Yle-teesiisi en voi ottaa kantaa, koska en televisiota katso. Toisaalta: lakiehdotus sinänsä on mielestäni hirveää uusliberalistista kuraa, mutta en ole sen perusteella vielä kirkumassa, että: "Opetusministeriön toimintaa karsittava!"
Opetusministeriön toimintaa karsittava!
Sandströmin Tompan toimintaa on karsittava! Tiedustelutiedot puuttuu täysin esim. Sallisesta ja tämän Kepu-suhteesta.
Ylen rooli yhteiskunnassamme on melko hankala aihe. Jos meillä ei olisi Yleä, jäisikö osa sellaisista yleissivistävistä ohjelmista, joita Ylellä nyt näytetään, kokonaan paitsioon? Miten kävisi suomalaisten kulttuurihelmien esittämisen, jos ne alistettaisiin pelkästään mainosrahojen keräämiselle?
Toisaalta Yle on kallis ja jähmeä instituutio, joka harvoin tuottaa ehkä rahaa, mutta tuottaako se jotain, mitä ei voi rahalla mitata? Antaako se äänen suomalaiselle yhteiskunnalle toisin kuin muut kanavat?
Mitä tulee Sallisen ja muiden keskustelujen puolueettomuuteen...pidän keskustelua melko turhana. Kukaan ei koskaan ole puolueeton. Kaikkien sympatiat ovat kallellaan johonkin suuntaan.
Mitä mieltä Oskari olet siitä, Sallinen on ohjelmassa ainoa lain "kiivas kannattaja", ja kaikki muut puhujat lain "vastustajia".
Kohtuutonta? Joukkovoimalla yhtä vastaan?
Sallinen ei varmasti tässä tapauksessa ole puolueeton. Mutta ehkä tässä kirjoittelussa haetaan myös sitä, onko hän jonkun puolueen puolestapuhuja? Mielipide yhdestä asiasta ja puoluesympatia ovat käsittääkseni eri asia.
Reservin aliupseerille aluksi huomio; Sallisesta ei helposti (pikainen googlaus ja pari puhelua) löytynyt mitään selkeitä puouekytköksiä. En siis viettänyt tiedustelun parissa kovinkaan pitkään, kuten en väittänytkään.
Mitä muuten keskustelun suuntaan, niin tässä on nyt kaksi eri aihetta, tai oikeastaan kolme eli uusi yliopistolaki ja YLE:n toiminna laajuus ja puolueettomuus.
Itse olen uuden yliopistolain puolella, mutta se on jo kokonaan toinen debatti.
Mitä kuitenkin tähän YLE:n toimintaan tulee, niin olen todellakin sitä mieltä, että kyseessä ollut A-studio oli hyvä esimerkki YLE:n ajankohtaisohjelmasta, joka pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin jossakin ajankohtaisessa poliittisessa asiassa. Mielestäni julkisin varoin ylläpidetyn palvelun pitäisi olla mahdollisimman tasapuolista kaikille, eli television kohdalla mahdollisimman objektiivista ja puolueetonta. Sama pätisi myös, jos YLE:n ajankohtaisohjelmat ottaisivat näihin asioihin kantaa toisestakin vinkkelistä.
Tässä alkaa nyt kuitenkin olla jo aihetta kokonaan uudelle kirjoitukselle. Katso uusi kirjoitus.
H kysyy:
"Mitä mieltä Oskari olet siitä, Sallinen on ohjelmassa ainoa lain "kiivas kannattaja", ja kaikki muut puhujat lain "vastustajia".
Kohtuutonta? Joukkovoimalla yhtä vastaan?"
Ehkä niin, mutta kyllä hän aika hyvin sai tilaa tuoda näkemyksensä esiin.
Toisekseen siinä insertissä oli nyt kommentit yliopiston henkilökunnalta (Palonen), opiskelijoilta (me) ja johdolta (Sallinen), ja kyllähän ne kannat todellisuutta sikäli mukailivat, että opiskelijat ja henkilöstö ovat vaatineet lakiin muutoksia, kun taas yliopistojen johto on ollut lain takana.
YLEn kuvausryhmä kertoi haastattelevansa myös ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa ja jotain dekaania, eli otos oli kyllä laajempi kuin mitä televisiossa näkyi. En tiedä, miksi heidät oli leikkauspöydällä jätetty pois, mutta alkuperäinen tarkoitus ei kaiketi ollut peluuttaa vain lain kriitikoita ja rehtoria vastakkain.
Mitä puoluekantaan tulee, niin en oikein tajua, miten se vaikuttaisi tähän asiaan. En vastusta yliopistolakia siksi, että opetusministeri on kokoomuslainen, vaan siksi, että se on opiskelijan (tai kenen tahansa yliopiston tulevaisuudesta kiinnostuneen ihmisen) näkökulmasta niin vastenmielinen.
Oskari hyvä, miksi uusi yliopistolaki on mielestäsi niin kovin vastenmielinen?
Ylen toimintaa kehitettävä edelleen! Kaupalliset kanavat työtää pelkkää paskaa äitelillä mainoksilla höystettynä. Olet väittänyt, että suomalaiset eivät halua Yleä. Mistä sinä sen tiedät? Jos muutama kok-hörhö ei halua, niin se ei tarkoita Suomen kansaa! Luoja varjele meitä tulevaisuudessa jos tuolellaisista tomeista tulee päättäjiä...
Eikö kansan mielipiteestä jotain kerro se, kuinka moni hoitaa tv-lupamaksunsa?
Miksi ihmeessä meillä pitää olla viranomainen, joka kiertää vahtimassa, maksavatko ihmiset lupansa katsoa televisiota?
Miksi kansa ei halua maksaa vapaaehtoisesti jos ja kun Ylen tarjonta on laadukasta?
Varmaankin jokaisella suomalaisella on enemmän tai vähemmän sanottavaa ylestä. Mielestäni ylen ei tulisi kilpailla mainoskanavien kanssa näyttämällä viihdettä tai muuta mainoksillakin kannattavaa ohjelmaa.
Ylellä on tarvetta jatkossakin, muttei mielestäni nykyisessä laajuudessaan.
Lähetä kommentti