maanantaina 26. marraskuuta 2007

Onnea Teppo. Kokoomusnuoret sai uuden puheenjohtajan.

Kokoomusnuoret valitsi viime viikonloppuna liittokokouksessaan Rovaniemellä uuden puheenjohtajan. Vuosien 2008 ja 2009 ajan Kokoomusnuoria johtaa Jyväskylässä asuva Teppo Leinonen.

Täytyy kyllä sanoa, että viime viikonloppu kokoomusnuorten liittokokouksessa oli jälleen melkoisen raskas reissu. Paljon kokousasiaa ja kaupan päälle vielä suhteellisen pitkälle venyneet illat. Eikä stressiä mitenkään lievittänyt se, että kyseessä oli liittokokous, jossa valittiin uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja liittohallitus. Onneksi näin tapahtuu vain kahden vuoden välein. Ensi vuonna väännetään pelkästään liittohallituksesta, eikä henkien taisto mitä luultavammin ole ihan tällä tasolla.

Piirinä meille, Uudenmaan Kokoomusnuorille, kävi hyvin. Saimme läpi varapuheenjohtajaehdokkaamme, hyvinkääläisen Riikka Komulaisen, minkä lisäksi minä pääsin vaikuttamaan tulevana vuonna Kokoomusnuorten liittohallitukseen. Tässä mielessä liittokokous oli onnistunut.

Tulevan puheenjohtajan Teppo Leinosen kanssa yhteistyö on minulle tuttua jo tämän vuoden ajalta, kun työskentelimme yhdessä Kokoomusnuorten turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Ensi vuonna työ jatkuu ja täytyy myöntää, että odotan tulevia haasteita innolla.

Tässä uutiset liittyen tämän vuoden liittokokouksemme henkilövalintoihin:
Teppo Leinonen Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi
Rydman ja Komulainen Kokoomusnuorten varapuheejohtajat

keskiviikkona 14. marraskuuta 2007

Kotiuttamisrahasta ei saa tehdä kaljarahaa

Varusmiesliitto on viime aikoina pitänyt varsin paljon mekkalaa kotiuttamisrahan palauttamisen puolesta. Liiton mukaan 200 euron suuruinen kotiuttamisraha maksaisi veronmaksajille ”vain” 5,6 miljoonaa euroa. Vaikka summa kuulostaa suurelta, ei se toki sitä ole verrattuna moneen muuhun menoerään. Esimerkiksi opintorahan korotus maksaa lähes 70 miljoonaa euroa.

Vaikka näin varusmiehenä suhtaudun ajatukseen kotiuttamisrahasta lämpimästi, olen silti hieman skeptinen. On totta, että monet varusmiehet kokevat kenties elämänsä tukalimman taloudellisen tilanteen juuri palveluksesta vapautuessaan ja siksi kotiuttamisraha on varsin perusteltu tapa auttaa varusmiehiä. Uskon kuitenkin, että valitettavan monella varusmiehellä kotiuttamisraha menisi lähinnä ”viikonlopun rientoihin”, eikä täten palvelisi tarkoitustaan.

Kotiuttamisraha poistettiin laman seurauksena vuonna 1993 ja sen palauttaminen nykyisessä kansantaloudellisessa tilanteessa ei ole ylivoimainen taakka. Jotta kotiuttamisrahan palautus palvelisi asianmukaisesti alkuperäistä tarkoitustaan, tulisi siitä tehdä mielestäni harkinnanvaraisesti myönnettävä sosiaalinen etuus. Näin se auttaisi nimenomaan yksinasuvia ja muita taloudellisesti ahtaalla eläviä varusmiehiä.

Jos tämän kaltaisella järjestelyllä saataisiin säästettyä edes osa tuosta 5,6 miljoonasta, voisi säästyneen rahan käyttää kotimaan puolustuksessa moneen muuhun, esimerkiksi uusiin varusteisiin ja tarvikkeisiin. Pidemmän päälle ajateltuna poterossa istuvalle sotilaalle on paljon tärkeämpää viettää esimerkiksi 362 vuorokautta mahdollisimman ajanmukaisissa varusteissa, kuin saada kotiutumisviikonlopuksi parisataa ”kaljarahaa”.