Yleiskaavassa lyhytnäköisyyttä Länsi-Vantaalla

Martinlaakson lukion tontti, joka sijaitsee Martinlaaksontien pohjoispuolella on nyt uuteen yleiskaavaehdotukseen alistettu kaavamuutokselle. Tontti, jolla sijaitsee Martinlaakson yhteiskoulun lisäksi myös urheilukenttä ja Laajavuoren koulu, oli vanhassa yleiskaavassa merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Uudessa kaavaehdotuksessa aluetta ehdotetaan merkittäväksi keskustoimintojen alueeksi. Tämä muutos merkitsisi, että alueelle saisi jatkossa rakentaa mm. asuintaloja.

Laajavuoren koulussa on tiettävästi hometta ja se on todennäköisesti purettava ilman, että uutta tulee tilalle. Tämä on loogista, kun ottaa huomioon koko ajan pienenevät vuosiluokat ja koulujen mahdollisen vajaakäytön.

Järkeistämisprosessissa jompikumpi koulu lähtee ja tonttia varmaankin myydään, luultavasti asuinrakennuksille. Mikäli Tilakeskuksen laskelmia on uskominen, saattaa kenttää odottaa karu tuomio ja koulu joutuu luopumaan urheilualueestaan. Tätä päätöstä olisi syytä miettiä: kenttä on hyvin oleellinen liikuntapaikka koulun välittömässä läheisyydessä, eikä sitä tule poistaa tai pienentää.

Tontin osittainen myyminen voi vaikuttaa järkevältä, mutta se on lyhytnäköistä. Alueen käyttäminen mielummin liikunta ja vapaa-ajan alueena kohottaisi varmaankin paikallista profiilia enemmän kuin sata uutta naapuria. Myytäväksi suunniteltujen osien tilalle voisi rakentaa esimerkiksi puistoa ja viheralueita, minkä lisäksi kenttää tulisi parantaa. Näin lähialueidenkin kiinteistöjen arvot nousisivat.

Yleiskaavaehdotus on nähtävillä mm. yhteispalvelupisteissä ja kommentteja voi jättää vielä torstaihin saakka.

Nationalismi nostaa päätään Venäjällä

Viron patsaskiista osoittaa hyvin sen, mistä monet ovat jo pidempään puhuneet. Nationalismin noususta Venäjällä on tullut yksi tämän vuosikymmenen lopun merkittävistä kansainvälispoliittisista puheenaiheista. Kiistan ollessa kiivaimillaan venäläiset poliittiset nuorisojärjestöt saartoivat moskovan Eestin suurlähetystön ja loukkasivat diplomaattista koskemattomuutta ilman, että miliisi olisi asiaan mitenkään puuttunut. Venäjällä toimii tällä hetkellä monta poliittista nuoriso-organisaatiota, joissa lienee helposti yli satatuhatta jäsentä. Merkittävimmät järjestöt ovat Putinia tukevia kansallismielisiä organisaatioita, joista osa pitää ihan tosissaan Viroa fasistisena valtioina.

Hieman huvittavilta kuulostavat syytökset tahoilta, joiden toiminta muistuttaa jo liki pitäen Mussolinin mustapaitoja. Siis järjestöä, joka antoi nimensä fasismille käyttämällä tunnuksenaan italialaista kasvia (fasces). Osa näistä venäläisistä nuorisojärjestöistä kehuu jopa saaneensa luvat miliisiltä puuttua järjestyshäiriöihin.

Huolestuttavaa ei välttämättä ole yksinään se, että Suomen rajanaapurissa kuohuu, vaan se, että maa, jossa kuohuu on maailman rikkaimpia luonnonvaroiltaan ja omaa valtavan määrän ydinaseita. Itse en kuitenkaan ole vielä erityisen huolissani. Mutta sitä päivää, että nämä fasistiteinit nousevat Venäjällä valtaan, kuten kansallinen käsitys Venäjällä tuntuu olevan, en halua nähdä.

Osaajia sinne, missä niitä kaivataan

Helsingin Sanomat kertoi positiivisia uutisia koulutuksen alalta. Opetusministeriössä valmistellaan parasta aikaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuodelle 2007-2012. Tämä suunnitelma ohjaa tulevien vuosien koulutuspoliittisia linjauksia ja siinä otetaan kantaa myös aloituspaikkamääriin.

Helsingin Sanomien mukaan "eri alojen koulutustarjontaan eli aloituspaikkojen määriin tulee tuntuvia muutoksia, mikäli niitä ryhdytään rukkaamaan tuoreiden työvoimatarvelaskelmien
mukaan. Esimerkiksi insinöörien ja diplomi-insinöörien aloituspaikat supistuisivat tuhatmäärin etenkin tieto- ja tietoliikennetekniikassa vuoteen
2012 mennessä".

Aloituspaikkojen määrää ei rajoiteta vain insinöörien kohdalla, vaan myös kulttuurialalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä viestintäalalla paikkoja tullaan karsimaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan laskelmat taas kertovat, että näillä aloilla lisäystarvetta löytyy.

Nyt on siis vihdoinkin myös Opetusministeriössä kiinnitetty huomiota siihen, että koulutusta pitää antaa siellä, missä sitä tarvitaan. On turhaa kouluttaa ihmisiä suoraan kortistoon. Hesarin mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve näyttää nykyistä määrää suuremmalta ja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pienemmältä. Tästähän on paljon puhuttu, mutta nyt näyttää, että asiaan todella kiinnitetään huomiota.

Hieno homma. Tällaista kehitystä täytyy tukea. Saadaan osaajia sinne, missä niitä tarvitaan.

Edelleen muiden vieraanvaraisuuden varassa...

Huhtikuussa kerroin teknisistä ongelmista ja täytyy myöntää, että tässä pääsykokeisiin valmistautumisen, työn, järjestötoiminnan ja kavereiden täyttämässä kalenterissani ei ole vieläkään ollut aikaa tietokoneen hankinnalle. Vai olisinko sittenkin jossain vaiheessa ollut vähän laiska kuluttamaan aikaani tietokoneostoksilla?

Yritän nyt kuitenkin päivitellä blogiani tasaisin väliajoin ja vastailla sähköposteihin. Kiitos kaikille, jotka ovat kestäneet vierailuni omilla tietokoneillaan. Eiköhän tämäkin ongelma hiljalleen ratkea ja pääsette rauhaan.

Petettyjä lupauksia?

Kokoomusta on viimeaikoina kritisoitu paljon julkisuudessa petetyistä lupauksista, kuten hoitajien pettämisestä. On puhuttu katteettomien lupauksien antamisesta koskien 500 euron korotuksia koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkoihin.

Mennäänpä hieman ajassa taaksepäin ja mietitään mistä kaikki alkoi. Iltalehti kysyi kaikilta puolueilta vaalien alla, että pitäisikö hoitajien palkkoja korottaa 500 eurolla. Kokoomus sanoi kyllä. Kaikkihan ymmärtävät, kuinka merkittävää työtä hoitohenkilökunta tekee. 500 euroa on kuitenkin tavoite, johon on mahdotonta päästä kertaheitolla. Työtä asian eteen tehdään kuitenkin koko ajan ja seuraavan neljän hallitusvuoden aikana tavoite halutaan saavuttaa. Kyseessä ei ole siis vaalilupaus, joka lentää suoraan romukoppaan, vaan avaus järkevämmälle poliittiselle keskustelulle naisalojen palkkojen nostamisesta.

Sen mitä Kokoomus vaaleissa lupasi on nyt monin osin toteutumassa, kuten parannukset kansaneläkkeen pohjaosaan ja perintöveron vaiheittainen poisto. Ja se mitä tulee koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkoihin, hallitusohjelmaan on nyt ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kirjattu selkeästi, että sellaiset kunnat, jotka korottavat edellä mainittujen alojen palkkoja, ovat oikeutettuja korotettuun valtion osuuteen.

500 euron nosto on tavoite, johon pääseminen vie aikaa. Kokoomusta ei ole syytä haukkua lupaustensa pettämisestä, sillä viimeisten neljän vuoden aikana, naisten ja miesten palkkaerojen kasvaessa, on viimeinkin yhdellä poliittisella taholla uskallusta puuttua tähän vääryyteen. Se on nyt ääneen sanottu, että hoitajien palkkaa tulee nostaa ja ajan kanssa tuo muutos myös tapahtuu. Palkkojen nostoa ei vain ole mahdollisuutta tehdä yhdessä yössä ja kerralla.

Hutkitaan vasta, kun on hutkimisen aika. Lupauksia ei ole vielä petetty.