Ei se järjestelmä vaihtamalla parane!

Tänään on poliittista keskustelua piristänyt radikaalivihreiden ulostulo oman puolueen perustamisesta. Vihreäksi puolueeksi itseään kutsuva liike pitää nykyvihreitä "liian kokoomuslaisina". He haluavat eroon kapitalismista ja pyrkivät toteuttumaan ympäristövallankumouksen lopettamalla yksityisautoilun kokonaan.

Uuden puolueen (tai tässä vaiheessa vielä yhdistyksen) motiiveja voi moni miettiä. Itse näen lähinnä kaksi vaihtoehtoa: oman vallan kasvattaminen pyrkimällä itse uuden autoritäärisen yhteiskunnan johtoon, tai tahto parantaa maailmaa.

Mikäli nämä radikaalivihreät tahtovat parantaa maailmaa irtautumalla kapitalismista, ovat he todellisen tietämättömiä tai heidän moraalikäsityksensä normaalista poikkeava.

Kapitalismi vähentää köyhyyttä.

Globaali markkinatalous mahdollisimman pienillä vapaakaupan rajoitteilla vähentää tutkitusti köyhyyttä, lapsikuolleisuutta ja eriarvoisuutta kehitysmaissa. Talouden vapautuminen on melkeinpä missä maassa tahansa johtanut poliittisten oikeuksien lisääntymiseen, sananvapaudesta tai naisten oikeuksista nyt puhumattakaan. Yhteiskunta toimii parhaiten, kun ihmiset saavat haluamallaan tavalla tavoitella onnellisuuttaan.

Markkinatalouden ongelmat ympäristön kannalta johtuvat lähinnä ulkoisvaikutuksista: yhteiskunnan kannalta tuotannon optimimäärä eroaa talouden toimijoiden optimimäärästä, jolloin markkinat tuottavat liikaa tai liian vähän yhteiskunnan tai luonnon kannalta. Tilanne voidaan korjata sopeutumalla markkinatalouden luonteeseen, ei järjestelmää vaihtamalla.

Päästökaupalla tai esimerkiksi ympäristöveroilla voidaan saattaa yhteiskunnan optimit yhteen tuottajien optimien kanssa. Jos ympäristönsuojelu tehdään markkinaehtoisesti, toteutuvat päästövähennykset siellä, missä niistä on kaikkein vähiten haittaa yhteiskunnalle. Eli siellä, missä ne ovat edullisimmat toteuttaa.

Radikaalivihreät tekivät ulostulonsa mielenkiintoiseen aikaan. Maanantaina tuli kuluneeksi 20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Kollektivismi ei ole ihmisille hyväksi, oli sen tekosyy sitten ympäristön tai proletariaatin diktatuuri.

"Freedom has many difficulties and democracy is not perfect, but we have never had to put a wall up to keep our people in", kuten edesmennyt yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy lausui aikoinaan Berliinissä.

Vihreän liikkeen todellinen hajoaminen on epätodennäköinen tapahtuma tämän irtioton johdosta. Onnea radikaalivihreille sokeaan vaellukseensa, ei se onnellisuus ainakaan järjestelmää vaihtamalla parane!

Marginaalit ovat muistiinpanoja varten

Vastaehdokkaani Wille Rydman tilitti tuntemuksiaan puheenjohtajapelistä blogissaan viime perjantaina. Hän tarttui hanakasti näkemykseen, jonka mukaan Kokoomusnuorten ei pitäisi marginalisoitua ja analysoi minun näkemyksiäni omien tulkintojensa kautta.

Willen mukaan minun tai tukijoideni suusta on taajaan esiintynyt vaatimus, että "KNL:n pitää tavoitella 50 prosentin kannatusta, eikä tyytyä 15 prosentin kannatukseen tai houkuttelevuuteen".

Ensinnäkään en ole koskaan sanonut, että KNL:n tulisi tavoitella 50 prosentin kannatusta, koska en pidä sitä erityisen realistisena tavoitteena. Kannatusta ei myöskään pidä kasvattaa politiikan päätavoitteen, yhteiskunnan kehittämisen, kustannuksella. En myöskään muokkaa mielipiteitäni sen mukaiseksi, minkä ajattelen äänestäjiäni miellyttävän, vaikka näin saattoi Willen lukuisten rivien välistä lukea.

Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei KNL:n tule marginalisoitua. Kyseessä ei ole vain "iskulause, jolla tehdään lyhytnäköistä politiikkaa", jollaiseksi vastaehdokkaani yritti monelle kokoomusnuorelle tärkeän ajatuksen vähätellen kiteyttää.

Marginalisoituminen johtaa pahimmillaan siihen, että potentiaaliset jäsenemme ja äänestäjämme valuvat muihin puolueisiin, kuten Vihreisiin tai RKP:hen. Näissä puolueissa on äänestäjän kannalta olemassa merkittävä ongelma suomalaisesta vaalitavasta johtuen. Toisin kuin Kokoomuksessa, Vihreissä ja RKP:ssä on molemmissa huomattava määrä sosialisteja, jotka saavat kannatusta aina, kun samalla listalla olevaa oikeistolaista ehdokasta äänestetään. Töppäilymme sataa siis pahimmillaan sosialistien laariin.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Kokoomusnuorten tulisi tehdä kauaskantoista politiikkaa, joka viitoittaa sitä Suomea, jossa lopulta omat lapsemme kasvatamme. Nuoruutemme ei tee meistä nuorisopolitiikkaan keskittyvää järjestöä, ei missään nimessä. Pikemminkin ikämme vaikuttaa siihen, että melkein kaikessa päätöksenteossamme on tulevaisuusajattelu vahvasti mukana. Nykypäivän kokoomusnuorilla on näet vielä suurin osa elämästään edessä.

Puhuttelemme jo suurta osaa kohderyhmästä käsittelemällä heitä kiinnostavia aiheita, eli ympäristöä, ulkosuhteita, koulutusta, yhteiskunnan suhdetta yksilöön ja verotusta. Ajatus siitä, että nuoria kiinnostaa vaan nuorten asiat on yhtä typerä, kuin että eläkeläisiä kiinnostaisi vain vanhuus. Kysymys on siitä, mitä nuorille sanomme.

Sen sijaan, että kritisoisimme maahanmuuttoa, meidän tulisi miettiä keinoja, joilla maahanmuuttajien olisi helpompi työllistyä. Sen sijaan, että määrittelisimme, miten ihmisten tulee elää, antakaamme heille vapaus tavoitella onnellisuutta haluamallaan tavalla. Sen sijaan, että pohtisimme seuraavia leikkauskohteita, meidän tulisi pohtia sitä, miten mahdollistamme paremmat palvelut nykyistä edullisemmin. Haasteet ovat meille ongelmia vain, jos emme suostu näkemään niitä mahdollisuuksina. Kaikki on itsestämme kiinni.

Kokoomus on voittanut vaaleja esittämällä ratkaisuja, edessä olevien haasteiden kauhistelun sijaan. Puolue on menestynyt avaamalla tavoitteensa sellaiseen muotoon, että Elli Eläkeläinenkin ne ymmärtää. Poliittisia ohjelmia ei tehdä vain omaksi iloksemme; niitä täytyy kyetä myös ymmärtämään. Siksi on tärkeää, että tavoiteohjelmamme avautuu useammalle aattesta kiinnostuneelle.

Se, että teemme politiikkaa, jonka ymmärtävät myös kansalaiset, ei tee meistä vähemmän uskottavia. Se, että avaamme silmämme yhteiskunnan erilaisuudelle ja mahdollisuuksille, ei tee meistä vähemmän kriittisiä.

Olivatpa poliittiset tavoitteet kuinka syviä ja laaja-alaisia tahansa, pitää ne pystyä pukemaan ymmärrettävään muotoon. Muuten niistä ei paljoakaan hyötyä ole. Politiikka on mielipiteitä, ei pelkkää yliopistoissa opetettavaa analyysiä.

Kiitos Varsinais-Suomi

Otin ilolla vastaan Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten tiedotteen tänään. On hienoa, että yhteistyömme on jatkunut koko puheenjohtajataiston ajan saumattomana ja hyvässä yhteishengessä. Kun aikaa itse puheenjohtajaäänestykseen on enää hieman yli parin viikon verran, on mahtavaa tietää, että tukea tulee ja yhteistyö toimii.

Lisäksi olen erittäin tyytyväinen, että Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret asettivat liittohallitukseen ehdolle Anne Taavitsaisen ja Karri Katteluksen. Olen tehnyt molempien kanssa yhteistyötä (Annen kanssa mm. tämän vuoden liittohallituksessa) ja seurannut heidän menestystään politiikassa ja olen kiistattomasti sitä mieltä, että he molemmat ovat vahvoja vaikuttajia, joita meidän kannattaa liitossa kuunnella.

Alla vielä Varsinais-Suomen virallinen tiedote asiaan liittyen.

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret: Tomi Sandström Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi, Anne Taavitsainen ja Karri Kattelus liittohallitukseen

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esittää Tomi Sandströmiä Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi. Kokoomusnuoret valitsevat uuden puheenjohtajiston liittokokouksessaan Kuopiossa 13.–15.11.2009.

– Tomi Sandström on erinomainen johtaja viemään Kokoomusnuoria uuteen suuntaan. Häneltä löytyy visioita, tahtoa ja uskallusta johtaa meidät takaisin politiikan ytimeen. Sandström on tähän tehtävään ainoa oikea henkilö, toteaa Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten juuri jatkokaudelle valittu puheenjohtaja Tuomas Viljamaa.

Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten piirikokous totesi, että Kokoomusnuorten tulee ansaita paikkansa Suomen vaikutusvaltaisimpana poliittisena nuorisojärjestönä uudestaan.

– Sandströmin johdolla Kokoomuksen Nuorten Liitolla on kaikki edellytykset päästä tähän tavoitteeseen, Viljamaa jatkaa.

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esittää Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallitukseen Anne Taavitsaista ja Karri Kattelusta.

Taavitsainen on kuluvana vuonna toiminut yhtenä liittohallituksen aktiivisimmista ja aikaansaavimmista jäsenistä. Hänen osaamisensa on syytä säilyttää myös tulevaisuudessa Kokoomuksen Nuorten Liiton käytössä.

Kattelus on Naantalin nuorimpana kaupunginvaltuutettuna osoittanut olevansa erinomaista ainesta liittohallitukseen. Kattelus on tulevaisuuteen katsova visionääri, joka on kartuttanut kokemusta myös kansainvälisillä kentillä.

Lisätiedot:
Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Viljamaa 040-723 5821